taikina

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

taikina (12)

  1. Elintarvikkeiden valmistuksessa käytettävä raaka-aineista, tavallisesti jauhoista ja tarvittavasta nesteestä, vedestä, maidosta tai piimästä, tehty seos, joka saatetaan käyttötarkoituksen mukaiseen muotoon hämmentämällä, sekoittamalla, vaivaamalla, kaulitsemalla tai vatkaamalla; tarvittaessa käytetään kohotusainetta
    Pasta valmistetaan taikinasta.
    Kotileipuri voi halutessaan käyttää teollisesti valmistettua taikinaa.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi taikina taikinat
genetiivi taikinan taikinoiden
taikinoitten
(taikinain)
partitiivi taikinaa taikinoita
akkusatiivi taikina; taikinan taikinat
Sisäpaikallissijat
inessiivi taikinassa taikinoissa
elatiivi taikinasta taikinoista
illatiivi taikinaan taikinoihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi taikinalla taikinoilla
ablatiivi taikinalta taikinoilta
allatiivi taikinalle taikinoille
Muut
essiivi taikinana taikinoina
translatiivi taikinaksi taikinoiksi
abessiivi taikinatta taikinoitta
instruktiivi taikinoin
komitatiivi taikinoine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

frityyritaikina, hapanleipätaikina, hapantaikina, kakkutaikina, lehtitaikina, leipätaikina, lettutaikina, munkkitaikina, mureketaikina, murotaikina, ohukaistaikina, pastataikina, piparkakkutaikina, pullataikina, taikinajuuri, taikinakoukku, taikinakuori, taikinamarja, taikinanjuuri, taikinapyörä, vehnästaikina, vehnätaikina, voitaikina