tahtominen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
tahtominen (38)
- teonnimi verbistä tahtoa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tahtominen | tahtomiset |
| genetiivi | tahtomisen | tahtomisten tahtomisien |
| partitiivi | tahtomista | tahtomisia |
| akkusatiivi | tahtominen; tahtomisen |
tahtomiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tahtomisessa | tahtomisissa |
| elatiivi | tahtomisesta | tahtomisista |
| illatiivi | tahtomiseen | tahtomisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tahtomisella | tahtomisilla |
| ablatiivi | tahtomiselta | tahtomisilta |
| allatiivi | tahtomiselle | tahtomisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tahtomisena (tahtomisna) |
tahtomisina |
| translatiivi | tahtomiseksi | tahtomisiksi |
| abessiivi | tahtomisetta | tahtomisitta |
| instruktiivi | – | tahtomisin |
| komitatiivi | – | tahtomisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | tahtomise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
tahtomis- | |