syönti
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- syömisen tapahtuma
- Syönti kävi vanhasta tottumuksesta, vaik'ei ollut yhtään nälkä.
- ajankohta, jolloin kalat syövät, syöntiaika
- Kun pääsimme onkipaikalle syönti oli jo ohi.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈsyø̯nt̪i/
- tavutus: syön‧ti
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | syönti | syönnit |
genetiivi | syönnin | syöntien (syöntein) |
partitiivi | syöntiä | syöntejä |
akkusatiivi | syönti; syönnin |
syönnit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | syönnissä | syönneissä |
elatiivi | syönnistä | syönneistä |
illatiivi | syöntiin | syönteihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | syönnillä | syönneillä |
ablatiivi | syönniltä | syönneiltä |
allatiivi | syönnille | syönneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | syöntinä | syönteinä |
translatiivi | syönniksi | syönneiksi |
abessiivi | syönnittä | syönneittä |
instruktiivi | – | syönnein |
komitatiivi | – | syönteine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | syönni- | |
vahva vartalo | syönti- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
aamusyönti, ihmissyönti, iltsasyönti, syöntiaika, ylensyönti
Aiheesta muualla[muokkaa]
- syönti Kielitoimiston sanakirjassa