svära

Ruotsi

Verbi

svära (epäsäännöllinen)

1. kirota, kiroilla
2. vannoa

   Jag kan svära på att han dog för tio år sedan.

   Voin vannoa, että hän kuoli kymmenen vuotta sitten.

Taivutus

Taivutus – svära
Persoonamuodot
muoto	aktiivi	passiivi
preesens	svär	svärs, sväres
imperfekti	svor	svors
supiini	svurit	svurits
imperatiivi	svär	–

Nominaalimuodot

• aktiivin infinitiivi: svära
• passiivin infinitiivi: sväras
• aktiivin part. prees: svärande
• passiivin part. prees: svärandes
• part. perf.: yl. svuren, n. svuret, määr./mon. svurna