suuntavilkku

Suomi

Substantiivi

suuntavilkku

1. moottoriajoneuvoissa käytettävä vilkkuva keltainen (esimerkiksi Euroopassa) tai punainen (esimerkiksi USA:ssa) valo, joka ilmaisee sen mihin suuntaan ollaan kääntymässä

Etymologia

• yhdyssana sanoista suunta ja vilkku

Käännökset

englanti: blinkers(AmE), turn signal (AmE), indicator (BrE), winker (BrE) espanja: intermitente m.

viro: suunatuli