sumppi
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- (leikkimielinen) kahvi
- Poiketaankos tuohon kuppilaan sumpille?
- (arkikieltä) heikkolaatuinen, sakkaveteen keitetty tai parkkiintunut kahvi
- Se kahvihan oli ihan sumppia – jotkut eivät raski laittaa pööniä ollenkaan.
- Olipas siellä kitkerät sumpit.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈsumpːi/
- tavutus: sump‧pi
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | sumppi | sumpit |
| genetiivi | sumpin | sumppien (sumppein) |
| partitiivi | sumppia | sumppeja |
| akkusatiivi | sumppi; sumpin |
sumpit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sumpissa | sumpeissa |
| elatiivi | sumpista | sumpeista |
| illatiivi | sumppiin | sumppeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sumpilla | sumpeilla |
| ablatiivi | sumpilta | sumpeilta |
| allatiivi | sumpille | sumpeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | sumppina | sumppeina |
| translatiivi | sumpiksi | sumpeiksi |
| abessiivi | sumpitta | sumpeitta |
| instruktiivi | – | sumpein |
| komitatiivi | – | sumppeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | sumpi- | |
| vahva vartalo | sumppi- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- sumppi Kielitoimiston sanakirjassa