summittaisuus
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
summittaisuus (40)
- se, että on summittainen
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈsumːit̪ˌt̪ɑi̯suːs/
- tavutus: sum‧mit‧tai‧suus
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | summittaisuus | summittaisuudet |
| genetiivi | summittaisuuden | summittaisuuksien |
| partitiivi | summittaisuutta | summittaisuuksia |
| akkusatiivi | summittaisuus; summittaisuuden |
summittaisuudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | summittaisuudessa | summittaisuuksissa |
| elatiivi | summittaisuudesta | summittaisuuksista |
| illatiivi | summittaisuuteen | summittaisuuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | summittaisuudella | summittaisuuksilla |
| ablatiivi | summittaisuudelta | summittaisuuksilta |
| allatiivi | summittaisuudelle | summittaisuuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | summittaisuutena | summittaisuuksina |
| translatiivi | summittaisuudeksi | summittaisuuksiksi |
| abessiivi | summittaisuudetta | summittaisuuksitta |
| instruktiivi | – | summittaisuuksin |
| komitatiivi | – | summittaisuuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | summittaisuude- | |
| vahva vartalo | summittaisuute- | |
| konsonantti- vartalo |
summittaisuut- | |
Etymologia[muokkaa]
sanan summittainen vartalosta summittais- ja suffiksista -uus
Käännökset[muokkaa]
English looseness, sketchiness
Aiheesta muualla[muokkaa]
- summittaisuus Kielitoimiston sanakirjassa