summaaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
summaaminen (38)
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | summaaminen | summaamiset |
genetiivi | summaamisen | summaamisten summaamisien |
partitiivi | summaamista | summaamisia |
akkusatiivi | summaaminen; summaamisen |
summaamiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | summaamisessa | summaamisissa |
elatiivi | summaamisesta | summaamisista |
illatiivi | summaamiseen | summaamisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | summaamisella | summaamisilla |
ablatiivi | summaamiselta | summaamisilta |
allatiivi | summaamiselle | summaamisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | summaamisena (summaamisna) |
summaamisina |
translatiivi | summaamiseksi | summaamisiksi |
abessiivi | summaamisetta | summaamisitta |
instruktiivi | – | summaamisin |
komitatiivi | – | summaamisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | summaamise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
summaamis- |
Etymologia[muokkaa]
Käännökset[muokkaa]
1. yhteenlaskeminen
Ks. yhteenlaskeminen |
Liittyvät sanat[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
summaaminen
- (taivusmuoto) IV-infinitiivi verbistä summata