suhde

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

suhde (48)

  1. asioiden välinen keskinäinen riippuvuus ja vuorovaikutus
  2. ihmisen suhtautuminen johonkin, asenne, näkökanta
    Mikä on suhteenne alkoholiin?
  3. (sosiologia) sosiaalinen suhde, kanssakäyminen henkilöiden välillä, henkilösuhde, joka saattaa olla myös romanttinen rakkaussuhde tai seksisuhde
    Liisalla ja Pekalla oli vuosi sitten lyhyt suhde.
    Hän sai paikkansa suhteillaan.
  4. suhtautumistapa tai kannanotto asiaan
    Siinä suhteessa olet väärässä.
  5. (matematiikka) kahden luvun suuruuden suhde, myös sisältöjaon osamäärä
    Kahden luvun a ja b suhde merkitään a:b ja lausutaan "a:n suhde b:hen".

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi suhde suhteet
genetiivi suhteen suhteiden
suhteitten
partitiivi suhdetta suhteita
akkusatiivi suhde; suhteen suhteet
Sisäpaikallissijat
inessiivi suhteessa suhteissa
elatiivi suhteesta suhteista
illatiivi suhteeseen suhteisiin
Ulkopaikallissijat
adessiivi suhteella suhteilla
ablatiivi suhteelta suhteilta
allatiivi suhteelle suhteille
Muut
essiivi suhteena suhteina
translatiivi suhteeksi suhteiksi
abessiivi suhteetta suhteitta
instruktiivi suhtein
komitatiivi suhteine-
+ omistusliite
Nämä käännökset on merkitty korjattaviksi.

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]