statte

Katso myös: Stätte

Saksa

Verbi

statte

1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä statten (joka on vanhentunut ja esiintyy vain yhdysverbeissä abstatten ja ausstatten)
2. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä statten (joka on vanhentunut ja esiintyy vain yhdysverbeissä abstatten ja ausstatten)
3. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä statten (joka on vanhentunut ja esiintyy vain yhdysverbeissä abstatten ja ausstatten)
4. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä statten (joka on vanhentunut ja esiintyy vain yhdysverbeissä abstatten ja ausstatten)