standaari

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

standaari (6)[1]

  1. pienikokoinen, välittömästi tankoon kiinnitettävä lippu
    Standaari on ratsuväen taistelumerkki.
  2. vaakasuorasti tangossa riippuva lippu, kulkuelippu

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈst̪ɑndɑːri/
  • tavutus: stan‧daa‧ri

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi standaari standaarit
genetiivi standaarin standaarien
standaareiden
standaareitten
partitiivi standaaria standaareita
standaareja
akkusatiivi standaari;
standaarin
standaarit
sisäpaikallissijat
inessiivi standaarissa standaareissa
elatiivi standaarista standaareista
illatiivi standaariin standaareihin
ulkopaikallissijat
adessiivi standaarilla standaareilla
ablatiivi standaarilta standaareilta
allatiivi standaarille standaareille
muut sijamuodot
essiivi standaarina standaareina
translatiivi standaariksi standaareiksi
abessiivi standaaritta standaareitta
instruktiivi standaarein
komitatiivi standaareine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo standaari-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

ruotsin kielestä, standar

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 6