stabiili
Suomi[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
stabiili (6) (komparatiivi stabiilimpi, superlatiivi stabiilein) (taivutus [luo])
- (tasapainosta) vakaa; sellainen, joka ei ole herkkä menettämään tasapainoaan
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈst̪ɑbiːli/
- tavutus: sta‧bii‧li
Käännökset[muokkaa]
1. (tasapainosta) vakaa; sellainen, joka ei ole herkkä menettämään tasapainoaan
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Vastakohdat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- substantiivit: stabiilius
Aiheesta muualla[muokkaa]
- stabiili Kielitoimiston sanakirjassa