spontaanisuus

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

spontaanisuus (40)[1]

  1. sen ominaisuus että jonkin on spontaani; oma-aloitteisuus, ohjailemattomuus; vailla ulkoista syytä tapahtuva

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi spontaanisuus spontaanisuudet
genetiivi spontaanisuuden spontaanisuuksien
partitiivi spontaanisuutta spontaanisuuksia
akkusatiivi spontaanisuus; spontaanisuuden spontaanisuudet
Sisäpaikallissijat
inessiivi spontaanisuudessa spontaanisuuksissa
elatiivi spontaanisuudesta spontaanisuuksista
illatiivi spontaanisuuteen spontaanisuuksiin
Ulkopaikallissijat
adessiivi spontaanisuudella spontaanisuuksilla
ablatiivi spontaanisuudelta spontaanisuuksilta
allatiivi spontaanisuudelle spontaanisuuksille
Muut
essiivi spontaanisuutena spontaanisuuksina
translatiivi spontaanisuudeksi spontaanisuuksiksi
abessiivi spontaanisuudetta spontaanisuuksitta
instruktiivi spontaanisuuksin
komitatiivi spontaanisuuksine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

yhdyssana sanoista spontaani ja -suus

Käännökset[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40