spesies

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

spesies (39)

  1. (kielitiede) sanan tarkoitteen määräisyys tai epämääräisyys
    definitiivinen ~ määräisyys, tuttuus
    indefinitiivinen ~ epämääräisyys, tuntemattomuus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi spesies spesiekset
genetiivi spesieksen spesiesten
spesieksien
partitiivi spesiestä spesieksiä
akkusatiivi spesies;
spesieksen
spesiekset
sisäpaikallissijat
inessiivi spesieksessä spesieksissä
elatiivi spesieksestä spesieksistä
illatiivi spesiekseen spesieksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi spesieksellä spesieksillä
ablatiivi spesiekseltä spesieksiltä
allatiivi spesiekselle spesieksille
muut sijamuodot
essiivi spesieksenä spesieksinä
translatiivi spesiekseksi spesieksiksi
abessiivi spesieksettä spesieksittä
instruktiivi spesieksin
komitatiivi spesieksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo spesiekse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
spesies-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]