sortaa

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

sortaa (55-K) (taivutus)

  1. kohdella epäoikeudenmukaisesti
    Ennen kristuksen syntymää egyptiläiset sorsivat Israelin kansalaisia.
  2. (tuulesta, virrasta) pyrkiä painamaan pois oikeasta suunnasta
  3. ääntää r-äänne virheellisesti

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /sortaːʔ/

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Lähteet[muokkaa]

Taivutustyyppi[muokkaa]
  • KOTUS → muistaa (KOTUS 53, NSK 2), (harvoin) huutaa (KOTUS 54, NSK 3)
  • NSK → sortaa (KOTUS 55, NSK 7)