sonate
 |
Latina[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
sonāte
- (taivutusmuoto) aktiivin imperatiivin preesensin monikon 2. persoonan muoto verbistä sonō
Ranska[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
sonate f. (monikko sonates [luo])
- (musiikki) sonaatti
Aiheesta muualla[muokkaa]
- sonate Trésor de la langue française informatisé -sanakirjassa (ranskaksi)
Tanska[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
sonate yl. (yks. määr. sonaten [luo], mon. epämäär. sonater [luo], mon. määr. sonaterne [luo])
- (musiikki) sonaatti