solki

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

solki (7-L)[1]

  1. vyötä tai muuta nauhaa kiinni itsessään tai toisessa nauhassa pitävä kappale

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈsolki/
  • tavutus: sol‧ki

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi solki soljet
genetiivi soljen solkien
(solkein)
partitiivi solkea solkia
akkusatiivi solki;
soljen
soljet
sisäpaikallissijat
inessiivi soljessa soljissa
elatiivi soljesta soljista
illatiivi solkeen solkiin
ulkopaikallissijat
adessiivi soljella soljilla
ablatiivi soljelta soljilta
allatiivi soljelle soljille
muut sijamuodot
essiivi solkena solkina
translatiivi soljeksi soljiksi
abessiivi soljetta soljitta
instruktiivi soljin
komitatiivi solkine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo solje-
vahva vartalo solke-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

hiussolki, hopeasolki, nutturasolki, pronssisolki, rintasolki, solkikenkä, solkipuu, solkivyö, vyönsolki

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • solki Kielitoimiston sanakirjassa
  • solki Tieteen termipankissa
  • solki Suomen kielen vanhimman sanaston etymologisessa verkkosanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 7-L