solista

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

solista

  1. (taivutusmuoto) yksikön elatiivimuoto sanasta sol

Substantiivi[muokkaa]

solista

  1. (taivutusmuoto) monikon elatiivi sanasta sola

Verbi[muokkaa]

solista (66) (taivutus[luo])

  1. pitää hitaasti virtaavan veden ääntä

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈsolist̪ɑˣ/
  • tavutus: so‧lis‧ta

Espanja[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

solista m./f.

  1. solisti