sinkku

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

sinkku (1-A)

  1. henkilö, joka ei ole vakituisessa parisuhteessa
  2. (arkikieltä) albumista erikseen myyntiin ja radiosoittoon otettu musiikkikappale

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈsiŋkːu/
  • tavutus: sink‧ku

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi sinkku sinkut
genetiivi sinkun sinkkujen
partitiivi sinkkua sinkkuja
akkusatiivi sinkku;
sinkun
sinkut
sisäpaikallissijat
inessiivi sinkussa sinkuissa
elatiivi sinkusta sinkuista
illatiivi sinkkuun sinkkuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi sinkulla sinkuilla
ablatiivi sinkulta sinkuilta
allatiivi sinkulle sinkuille
muut sijamuodot
essiivi sinkkuna sinkkuina
translatiivi sinkuksi sinkuiksi
abessiivi sinkutta sinkuitta
instruktiivi sinkuin
komitatiivi sinkkuine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo sinku-
vahva vartalo sinkku-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]
  • (erikseen julkaistu kappale) single
Yhdyssanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • sinkku Kielitoimiston sanakirjassa