sikamaisuus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

sikamaisuus (40)

  1. se, että on sikamainen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈsikɑˌmɑi̯suːs/
  • tavutus: si‧ka‧mai‧suus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi sikamaisuus sikamaisuudet
genetiivi sikamaisuuden sikamaisuuksien
partitiivi sikamaisuutta sikamaisuuksia
akkusatiivi sikamaisuus;
sikamaisuuden
sikamaisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi sikamaisuudessa sikamaisuuksissa
elatiivi sikamaisuudesta sikamaisuuksista
illatiivi sikamaisuuteen sikamaisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi sikamaisuudella sikamaisuuksilla
ablatiivi sikamaisuudelta sikamaisuuksilta
allatiivi sikamaisuudelle sikamaisuuksille
muut sijamuodot
essiivi sikamaisuutena sikamaisuuksina
translatiivi sikamaisuudeksi sikamaisuuksiksi
abessiivi sikamaisuudetta sikamaisuuksitta
instruktiivi sikamaisuuksin
komitatiivi sikamaisuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo sikamaisuude-
vahva vartalo sikamaisuute-
konsonantti-
vartalo
sikamaisuut-

Etymologia[muokkaa]

sanan sikamainen vartalosta sikamais- ja suffiksista -uus

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]