siitin

Wikisanakirjasta
Wikipedia
Katso artikkeli Siitin Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

siitin (33-C)

  1. (elimistö) urospuolen sukupuolielin; penis

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈsiːt̪in/
  • tavutus: sii‧tin

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi siitin siittimet
genetiivi siittimen siittimien
siitinten
partitiivi siitintä siittimiä
akkusatiivi siitin;
siittimen
siittimet
sisäpaikallissijat
inessiivi siittimessä siittimissä
elatiivi siittimestä siittimistä
illatiivi siittimeen siittimiin
ulkopaikallissijat
adessiivi siittimellä siittimillä
ablatiivi siittimeltä siittimiltä
allatiivi siittimelle siittimille
muut sijamuodot
essiivi siittimenä
(siitinnä)
siittiminä
translatiivi siittimeksi siittimiksi
abessiivi siittimettä siittimittä
instruktiivi siittimin
komitatiivi siittimine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo siittime-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
siitin-

Etymologia[muokkaa]

Johdos verbistä siitäsiittääsiitin[1]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • siitin Kielitoimiston sanakirjassa

Verbi[muokkaa]

siitin

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin yksikön 1. persoonan imperfekti verbistä siittää

Viitteet[muokkaa]

  1. Kulonen, Ulla-Maija. Sydämestä syöpään, kalvosta keuhkoon. Suomen lääketieteellisen sanaston etymologiaa. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. 1995 (23). (Verkkoversio. Viitattu 8.7.2012.)