sepalus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

sepalus (39)

  1. housujen suljettava etuhalkio
  2. (murteellinen) paidan tai hameen etuhalkio

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈsepɑlus/
  • tavutus: se‧pa‧lus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi sepalus sepalukset
genetiivi sepaluksen sepalusten
sepaluksien
partitiivi sepalusta sepaluksia
akkusatiivi sepalus;
sepaluksen
sepalukset
sisäpaikallissijat
inessiivi sepaluksessa sepaluksissa
elatiivi sepaluksesta sepaluksista
illatiivi sepalukseen sepaluksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi sepaluksella sepaluksilla
ablatiivi sepalukselta sepaluksilta
allatiivi sepalukselle sepaluksille
muut sijamuodot
essiivi sepaluksena sepaluksina
translatiivi sepalukseksi sepaluksiksi
abessiivi sepaluksetta sepaluksitta
instruktiivi sepaluksin
komitatiivi sepaluksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo sepalukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
sepalus-

Etymologia[muokkaa]

  • sepä, "reen ylöspäin kaartuva etuosa" << suomalais-ugrilainen 'kaulaa' tarkoittava sana joka on säilynyt esimerkiksi saamen ja marin kielissä, vrt. karjalan sevätä, "halata", "syleillä"

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • sepalus Kielitoimiston sanakirjassa