selvitä

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

selvitä (75) (taivutus)

  1. pysyä hengissä vaikeasta tai vaarallisesta tilanteesta
    Yksi matkustaja selvisi lento-onnettomuudesta.
  2. elää tietyillä resursseilla
    Pienilläkin tuloilla selviää kun elää säästeliäästi.
  3. tulla selväksi, käydä ilmi, ratketa
    Tänään selviää kilpailun voittaja.
  4. suoriutua tehtävästä
  5. toipua humalasta

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈselʋit̪æˣ/
  • tavutus: sel‧vi‧tä

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

selviämisasema, selviämistila

Anagrammit[muokkaa]

läviste, lävitse, välitse

Aiheesta muualla[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

selvitä

  1. (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä selvittää
  2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä selvittää
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä selvittää