selkä

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

selkä (10-D), joskus (10-L)

  1. (anatomia) ruumiin takaosa pakaroiden ja niskan välissä
  2. käden selkä, kämmenselkä
  3. kirjanselkä, kirjan sidottu takaosa, johon kannet liittyvät
  4. selkäuinti
    uida selkää
  5. (maantiede) järven tai meren ulappa
  6. (maantiede) selänne
    Maanselän selänne toimii myös vedenjakajana.
  7. kirveen selkä

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi selkä selät
genetiivi selän selkien
(selkäin)
partitiivi selkää selkiä
akkusatiivi selkä; selän selät
Sisäpaikallissijat
inessiivi selässä selissä
elatiivi selästä selistä
illatiivi selkään selkiin
Ulkopaikallissijat
adessiivi selällä selillä
ablatiivi selältä seliltä
allatiivi selälle selille
Muut
essiivi selkänä selkinä
translatiivi seläksi seliksi
abessiivi selättä selittä
instruktiivi selin
komitatiivi selkine-
+ omistusliite

tai

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi selkä seljät
genetiivi seljän selkien
(selkäin)
partitiivi selkää selkiä
akkusatiivi selkä; seljän seljät
Sisäpaikallissijat
inessiivi seljässä seljissä
elatiivi seljästä seljistä
illatiivi selkään selkiin
Ulkopaikallissijat
adessiivi seljällä seljillä
ablatiivi seljältä seljiltä
allatiivi seljälle seljille
Muut
essiivi selkänä selkinä
translatiivi seljäksi seljiksi
abessiivi seljättä seljittä
instruktiivi seljin
komitatiivi selkine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Idiomit[muokkaa]

  • antaa selkään – kurittaa fyysisesti, erit. lasta

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]