selittäminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
selittäminen (38)
- selityksen antaminen
- analyysi ja tulkinta
- Usein asioiden selittäminen on turhaa.
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | selittäminen | selittämiset |
| genetiivi | selittämisen | selittämisten selittämisien |
| partitiivi | selittämistä | selittämisiä |
| akkusatiivi | selittäminen; selittämisen |
selittämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | selittämisessä | selittämisissä |
| elatiivi | selittämisestä | selittämisistä |
| illatiivi | selittämiseen | selittämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | selittämisellä | selittämisillä |
| ablatiivi | selittämiseltä | selittämisiltä |
| allatiivi | selittämiselle | selittämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | selittämisenä (selittämisnä) |
selittämisinä |
| translatiivi | selittämiseksi | selittämisiksi |
| abessiivi | selittämisettä | selittämisittä |
| instruktiivi | – | selittämisin |
| komitatiivi | – | selittämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | selittämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
selittämis- | |
Etymologia[muokkaa]
Käännökset[muokkaa]
1. selityksen antaminen
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Synonyymit[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
- (taivutusmuoto) IV-infinitiivi verbistä selittää