sekamelska

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

sekamelska (9)[1]

  1. epäjärjestys, sekasorto

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi sekamelska sekamelskat
genetiivi sekamelskan sekamelskojen
(sekamelskain)
partitiivi sekamelskaa sekamelskoja
akkusatiivi sekamelska; sekamelskan sekamelskat
Sisäpaikallissijat
inessiivi sekamelskassa sekamelskoissa
elatiivi sekamelskasta sekamelskoista
illatiivi sekamelskaan sekamelskoihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi sekamelskalla sekamelskoilla
ablatiivi sekamelskalta sekamelskoilta
allatiivi sekamelskalle sekamelskoille
Muut
essiivi sekamelskana sekamelskoina
translatiivi sekamelskaksi sekamelskoiksi
abessiivi sekamelskatta sekamelskoitta
instruktiivi sekamelskoin
komitatiivi sekamelskoine-
+ omistusliite

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 9