seisake
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- junan pysähdyspaikka, jossa ei ole asemarakennusta
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈsei̯sɑkeˣ/
- tavutus: sei‧sa‧ke
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | seisake | seisakkeet |
| genetiivi | seisakkeen | seisakkeiden seisakkeitten |
| partitiivi | seisaketta | seisakkeita |
| akkusatiivi | seisake; seisakkeen |
seisakkeet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | seisakkeessa | seisakkeissa |
| elatiivi | seisakkeesta | seisakkeista |
| illatiivi | seisakkeeseen | seisakkeisiin seisakkeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | seisakkeella | seisakkeilla |
| ablatiivi | seisakkeelta | seisakkeilta |
| allatiivi | seisakkeelle | seisakkeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | seisakkeena | seisakkeina |
| translatiivi | seisakkeeksi | seisakkeiksi |
| abessiivi | seisakkeetta | seisakkeitta |
| instruktiivi | – | seisakkein |
| komitatiivi | – | seisakkeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | seisakkee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
seisaket- | |
Liittyvät sanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- seisake Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 48-A