savu

Suomi

Substantiivi

savu (1) (monikko savut)

1. aineen palaessa muodostuneiden kaasujen, palokaasujen seos, yleensä sen näkyvä osa
2. (historiallinen) veroyksikkö Suomessa ennen 1300-luvun lopulta lähtien
3. (vanhahtava, kuvaannollisesti) talous, talo

   Alasaari on viidenkymmenen savun kylä.

Käännökset

1. palokaasu

bosnia: dim m. englanti: smoke espanja: humo ido: fumo inarinsaame: suovâ koltansaame: suõvv kroatia: dim m. nahuatl: poctli pohjoissaame: suovva puola: dym

ranska: fumée romania: fum n. ruotsi: rök saksa: Rauch m. sloveeni: dim m. serbia: dim, дим m. suomen romani: thuu alk. f. tšekki: dým m., kouř m. unkari: füst venäjä: дым m.

Liittyvät sanat

Synonyymit

• sauhu, haiku, suitsu

Johdokset

• savuta, savuttaa, savustaa, savustua, savuinen, savuisa

Yhdyssanat

• merisavu, savuhormi, savukanava, savupiippu, savutorvi, savusumu