sano

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Partikkeli[muokkaa]

sano

  1. erityisesti verkkaisessa puheessa eräillä murrealueilla esiintyvä täytesana: ottiatuota, nykyaikana yhä useammin niinku
    Tarttis, sano, ruveta hommiin.
    Oon, sano, vähän sairastellu.

Verbi[muokkaa]

sano

  1. (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä sanoa
  2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä sanoa
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä sanoa

Verbi[muokkaa]

sano

  1. (puhekieltä) rinnakkaismuoto sanasta sanoi

Liittyvät sanat[muokkaa]

Espanja[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

sano m., sana f. (monikko sanos m., sanas f.)

  1. terve
  2. riskitön
  3. vilpitön

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • sano Real Academia Españolan sanakirjassa (espanjaksi)

Italia[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

sano m., sana f.[luo] (monikko sani m.[luo], sane f.[luo])

  1. terve

Latina[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

sānō

Mens sana in corpore sano.
  1. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin datiivimuoto sanasta sānus
  2. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin ablatiivimuoto sanasta sānus
  3. (taivutusmuoto) yksikön neutrin datiivimuoto sanasta sānus
  4. (taivutusmuoto) yksikön neutrin ablatiivimuoto sanasta sānus