salakka

Wikisanakirjasta
Katso myös: Salakka
Wikipedia
Katso artikkeli Salakka Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
[1] Salakka (Alburnus alburnus)

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

salakka (14)

  1. makeassa vedessä ja murtovedessä elävä hopeankirkas särkikaloihin kuuluva parvikala (Alburnus alburnus)
    Salakan helposti irtoavia suomuja on hyödynnetty tekohelmissä tarvittavan helmiäisen valmistuksessa.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈsɑlɑkːɑ/
  • tavutus: sa‧lak‧ka

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi salakka salakat
genetiivi salakan salakoiden
salakoitten
salakkojen
(salakkain)
partitiivi salakkaa salakoita
salakkoja
akkusatiivi salakka;
salakan
salakat
sisäpaikallissijat
inessiivi salakassa salakoissa
elatiivi salakasta salakoista
illatiivi salakkaan salakkoihin
salakoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi salakalla salakoilla
ablatiivi salakalta salakoilta
allatiivi salakalle salakoille
muut sijamuodot
essiivi salakkana salakkoina
salakoina
translatiivi salakaksi salakoiksi
abessiivi salakatta salakoitta
instruktiivi salakoin
komitatiivi salakoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo salaka-
vahva vartalo salakka-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

mahdollisesti laina Itämeren alueella myöhäispronssikaudella puhutusta muinaiskielestä[1]

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Topias Haikala: Ennen suomea ja saamea Suomen alueella puhuttiin lukuisia kadonneita kieliä — kielitieteilijät ovat löytäneet niistä jäänteitä. Yliopisto-lehti, 21.10.2022. Artikkelin verkkoversio Viitattu 12.11.2022.