saku

Wikisanakirjasta
Katso myös: Saku, šaku

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

saku (1)

  1. (halventava, slangia) saksalainen

Substantiivi[muokkaa]

saku (1)

  1. Etelä- ja Keski-Amerikassa sekä Karibia saarilla elävän sakujen suvun (Penelope) ja eräiden muiden sukujen lintuja

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈsɑku/
  • tavutus: sa‧ku

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi saku sakut
genetiivi sakun sakujen
partitiivi sakua sakuja
akkusatiivi saku;
sakun
sakut
sisäpaikallissijat
inessiivi sakussa sakuissa
elatiivi sakusta sakuista
illatiivi sakuun sakuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi sakulla sakuilla
ablatiivi sakulta sakuilta
allatiivi sakulle sakuille
muut sijamuodot
essiivi sakuna sakuina
translatiivi sakuksi sakuiksi
abessiivi sakutta sakuitta
instruktiivi sakuin
komitatiivi sakuine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo saku-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

Todennäköisesti sellaisten englanniksi äännettyjen lajinimien alkuosasta kuin jacquacu (amazoniansaku), jacucaga (valkokulmasaku) ja jacutinga (mustaotsasaku). Nimistökomitean luoma sana (1992).[1]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

amazoniansaku, andiensaku, helttasaku, isosaku, kolumbiansaku, mustaotsasaku, mustasaku, partasaku, perunsaku, punakurkkusaku, punanaamiosaku, ruostesaku, ruskovatsasaku, sarvisaku, sinikurkkusaku, sirppisiipisaku, trinidadinsaku, tummajalkasaku, valkokulmasaku, valkotöyhtösaku, viherselkäsaku, viidakkosaku, vuorisaku, ylänkösaku

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • saku Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kaisa Häkkinen: Linnun nimi, s. {{{s}}}. Helsinki: Teos, 2004. ISB-951-851-013-X. 254–255