saartanut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
saartanut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä saartaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | saartanut | saartaneet |
| genetiivi | saartaneen | saartaneiden saartaneitten |
| partitiivi | saartanutta | saartaneita |
| akkusatiivi | saartanut; saartaneen | saartaneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | saartaneessa | saartaneissa |
| elatiivi | saartaneesta | saartaneista |
| illatiivi | saartaneeseen | saartaneisiin saartaneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | saartaneella | saartaneilla |
| ablatiivi | saartaneelta | saartaneilta |
| allatiivi | saartaneelle | saartaneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | saartaneena | saartaneina |
| translatiivi | saartaneeksi | saartaneiksi |
| abessiivi | saartaneetta | saartaneitta |
| instruktiivi | – | saartanein |
| komitatiivi | – | saartaneine |