saamaton
Suomi[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
saamaton (34-C) (komparatiivi saamattomampi, superlatiivi saamattomin) (taivutus [luo])
- aikaansaamaton; sellainen jonka aikaansaannoksia ei pidetä määrällisesti riittävinä
- laiska
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈsɑːmɑt̪on/
- tavutus: saa‧ma‧ton
Käännökset[muokkaa]
1. aikaansaamaton; sellainen jonka aikaansaannoksia ei pidetä määrällisesti riittävinä
|
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- substantiivit: saamattomuus
Aiheesta muualla[muokkaa]
- saamaton Kielitoimiston sanakirjassa