saalistaja

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

saalistaja (10)[1]

  1. petoeläin, joka pyydystää toisia eläimiä syötäväkseen
  2. (kuvaannollisesti) jokin joka saalistaa, jahtaa tai vainoaa jotain tai jotakuta

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈsɑːlisˌt̪ɑjɑ/
  • tavutus: saa‧lis‧ta‧ja

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi saalistaja saalistajat
genetiivi saalistajan saalistajien
(saalistajain)
partitiivi saalistajaa saalistajia
akkusatiivi saalistaja;
saalistajan
saalistajat
sisäpaikallissijat
inessiivi saalistajassa saalistajissa
elatiivi saalistajasta saalistajista
illatiivi saalistajaan saalistajiin
ulkopaikallissijat
adessiivi saalistajalla saalistajilla
ablatiivi saalistajalta saalistajilta
allatiivi saalistajalle saalistajille
muut sijamuodot
essiivi saalistajana saalistajina
translatiivi saalistajaksi saalistajiksi
abessiivi saalistajatta saalistajitta
instruktiivi saalistajin
komitatiivi saalistajine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo saalistaja-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10