särki

Katso myös: Särki

Suomi

Adverbi

särki (ei vertailuasteita)

1. (länsimurteissa, leikkimielinen, sanaleikeissä) rikki

   Tuo kuppi on särki.

Käännökset

1. rikki

Kts. rikki

Liittyvät sanat

• rikki, särkyä

Substantiivi

särki (7)

1. Särkikaloihin kuuluva punasilmäinen, parvissa elävä makean ja murtoveden kala (Rutilus rutilus)

   Olin ongella ja sain kolme särkeä.

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
nominatiivi	särki	särjet
genetiivi	särjen	särkien
partitiivi	särkeä	särkiä
akkusatiivi	särki; särjen	särjet
Sisäpaikallissijat
inessiivi	särjessä	särjissä
elatiivi	särjestä	särjistä
illatiivi	särkeen	särkiin
Ulkopaikallissijat
adessiivi	särjellä	särjillä
ablatiivi	särjeltä	särjiltä
allatiivi	särjelle	särjille
Muut
essiivi	särkenä	särkinä
translatiivi	särjeksi	särjiksi
abessiivi	särjettä	särjittä
instruktiivi	–	särjin
komitatiivi	–	särkine- + omistusliite

Särki

Käännökset

1. Rutilus rutilus

englanti: roach hollanti: blankvoorn kroatia: bodorka f. liettua: kuoja norja: mort

ranska: gardon ruotsi: mört saksa: Rotauge n., Plötze f., Schwal m. tanska: skalle tšekki: plotice turkki: çamçak, kızılgöz viro: särg

Verbi

särki

1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä särkeä