säkeistö

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

säkeistö (2)[1]

  1. (runo, laulu) kahden tai useamman säkeen muodostama kokonaisuus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi säkeistö säkeistöt
genetiivi säkeistön säkeistöjen
säkeistöiden
säkeistöitten
(säkeistöin)
partitiivi säkeistöä säkeistöitä
säkeistöjä
akkusatiivi säkeistö; säkeistön säkeistöt
Sisäpaikallissijat
inessiivi säkeistössä säkeistöissä
elatiivi säkeistöstä säkeistöistä
illatiivi säkeistöön säkeistöihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi säkeistöllä säkeistöillä
ablatiivi säkeistöltä säkeistöiltä
allatiivi säkeistölle säkeistöille
Muut
essiivi säkeistönä säkeistöinä
translatiivi säkeistöksi säkeistöiksi
abessiivi säkeistöttä säkeistöittä
instruktiivi säkeistöin
komitatiivi säkeistöine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 2