sähkö
Wikisanakirja
Sisällysluettelo |
Suomi [muokkaa]
Substantiivi [muokkaa]
sähkö (1)
- (fysiikka) sähkövirta tai sähkövaraus
- (kuvaannollisesti) jännittynyt, odottava ilmapiiri
- Ilmassa on sähköä ja historiallisen hetken tuntua.
Etymologia [muokkaa]
Sanan otti käyttöön lääketieteen tohtori Samuel Roos käännösteoksessaan Mintähden ja sentähden, jossa hän perustelee valintaa seuraavasti:
- Tämä sähähtämällä säkenöiminen on vetänyt minun ennen nimetöintä voimaa taikka ainetta Sähkö-voimaksi tai aineeksi nimittämään.
Aiempi ehdotus nimeksi oli Lönnrotin vuonna 1837 esittämä lieke, jonka kanssa sanaa käytettiin rinnan 1800-luvun lopussa.[1][2]
Taivutus [muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| nominatiivi | sähkö | sähköt |
| genetiivi | sähkön | sähköjen (sähköin) |
| partitiivi | sähköä | sähköjä |
| akkusatiivi | sähkö; sähkön | sähköt |
| Sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sähkössä | sähköissä |
| elatiivi | sähköstä | sähköistä |
| illatiivi | sähköön | sähköihin |
| Ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sähköllä | sähköillä |
| ablatiivi | sähköltä | sähköiltä |
| allatiivi | sähkölle | sähköille |
| Muut | ||
| essiivi | sähkönä | sähköinä |
| translatiivi | sähköksi | sähköiksi |
| abessiivi | sähköttä | sähköittä |
| instruktiivi | – | sähköin |
| komitatiivi | – | sähköine- + omistusliite |
Käännökset [muokkaa]
1. sähkövirta tai -varaus
|
|
Liittyvät sanat [muokkaa]
Viitteet [muokkaa]
- ↑ Lindell, Ismo. Sähkön pitkä historia. Gaudeamus. Helsinki. 2009. ISBN 978-951-672-358-0: s. 15
- ↑ Roos, Samuel. (alkuteos Ule, Otto: luultavasti Warum und Weil. Berliini, 1869(?)). Mintähden ja sentähden: kysymyksiä ja vastauksia kaikkeen luonnon tietoon kuuluvissa asioissa. Turku. 1845: s. 101. Saatavana internetissä