rytmitys

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

rytmitys (39)

  1. rytmittäminen; sen tulos
    Varsinkin nopeissa biiseissä sanoista ei oikein ota selvää, mutta sanojen rytmitys on niin tarttuvaa, ettei sanoja sinänsä edes muista kuunnella.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈryt̪mit̪ys/
  • tavutus: ryt‧mi‧tys

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi rytmitys rytmitykset
genetiivi rytmityksen rytmitysten
rytmityksien
partitiivi rytmitystä rytmityksiä
akkusatiivi rytmitys;
rytmityksen
rytmitykset
sisäpaikallissijat
inessiivi rytmityksessä rytmityksissä
elatiivi rytmityksestä rytmityksistä
illatiivi rytmitykseen rytmityksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi rytmityksellä rytmityksillä
ablatiivi rytmitykseltä rytmityksiltä
allatiivi rytmitykselle rytmityksille
muut sijamuodot
essiivi rytmityksenä rytmityksinä
translatiivi rytmitykseksi rytmityksiksi
abessiivi rytmityksettä rytmityksittä
instruktiivi rytmityksin
komitatiivi rytmityksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo rytmitykse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
rytmitys-

Etymologia[muokkaa]

johdos verbistä rytmittää (rytmit- + -ys)

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]