ryteikkö
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- tiheäkasvuinen ja vaikeakulkuinen puiden tai pensaiden muodostama kasvusto
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈryt̪ei̯kːø/
- tavutus: ry‧teik‧kö
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ryteikkö | ryteiköt |
| genetiivi | ryteikön | ryteiköiden ryteiköitten ryteikköjen |
| partitiivi | ryteikköä | ryteikköjä ryteiköitä |
| akkusatiivi | ryteikkö; ryteikön |
ryteiköt |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ryteikössä | ryteiköissä |
| elatiivi | ryteiköstä | ryteiköistä |
| illatiivi | ryteikköön | ryteikköihin ryteiköihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ryteiköllä | ryteiköillä |
| ablatiivi | ryteiköltä | ryteiköiltä |
| allatiivi | ryteikölle | ryteiköille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ryteikkönä | ryteikköinä ryteiköinä |
| translatiivi | ryteiköksi | ryteiköiksi |
| abessiivi | ryteiköttä | ryteiköittä |
| instruktiivi | – | ryteiköin |
| komitatiivi | – | ryteikköine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | ryteikö- | |
| vahva vartalo | ryteikkö- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia[muokkaa]
johdos sanasta ryti
Käännökset[muokkaa]
1. vaikeakulkuinen tiheikkö
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- adjektiivit: ryteikköinen
Aiheesta muualla[muokkaa]
- ryteikkö Kielitoimiston sanakirjassa