rypäle

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

rypäle (48)

  1. viinirypäle
  2. muu rypäs
    rypälepommi, rypälesokeri

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈrypæleˣ/
  • tavutus: ry‧pä‧le

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi rypäle rypäleet
genetiivi rypäleen rypäleiden
rypäleitten
partitiivi rypälettä rypäleitä
akkusatiivi rypäle;
rypäleen
rypäleet
sisäpaikallissijat
inessiivi rypäleessä rypäleissä
elatiivi rypäleestä rypäleistä
illatiivi rypäleeseen rypäleisiin
rypäleihin
ulkopaikallissijat
adessiivi rypäleellä rypäleillä
ablatiivi rypäleeltä rypäleiltä
allatiivi rypäleelle rypäleille
muut sijamuodot
essiivi rypäleenä rypäleinä
translatiivi rypäleeksi rypäleiksi
abessiivi rypäleettä rypäleittä
instruktiivi rypälein
komitatiivi rypäleine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo rypälee-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
rypälet-

Etymologia[muokkaa]

Alasaksalainen laina.[1] Kirjakielessä sana esiintyy ensi kerran lainsuomennoksessa n. 1580, jossa sillä tarkoitetaan mehiläisten muodostamaa rykelmää.[2]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

rypälease, rypälemehu, rypälepommi, rypäleraskaus, rypälesokeri, rypäleterttu, rypäleviini, viinirypäle

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • rypäle Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kaisa Häkkinen: Suomi on kuuden kerroksen kieli. Tiede, 2018. Artikkelin verkkoversio (doc).
  2. Kaisa Häkkinen & Terttu Lempiäinen: Aaloesta öljypuuhun. Suomen kielellä mainittuja kasveja Agricolan aikaan, s. 157. Helsinki: Teos, 2011. ISBN 978-951-851-358-5.