ryhti
Wikisanakirja
Sisällysluettelo |
Suomi [muokkaa]
Substantiivi [muokkaa]
- tapa, kuinka ihminen (tai asia) kannattelee itsensä
Ääntäminen [muokkaa]
- IPA: [ˈrʷyçt̪ːi]
Taivutus [muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| nominatiivi | ryhti | ryhdit |
| genetiivi | ryhdin | ryhtien (ryhtein) |
| partitiivi | ryhtiä | ryhtejä |
| akkusatiivi | ryhti; ryhdin | ryhdit |
| Sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ryhdissä | ryhdeissä |
| elatiivi | ryhdistä | ryhdeistä |
| illatiivi | ryhtiin | ryhteihin |
| Ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ryhdillä | ryhdeillä |
| ablatiivi | ryhdiltä | ryhdeiltä |
| allatiivi | ryhdille | ryhdeille |
| Muut | ||
| essiivi | ryhtinä | ryhteinä |
| translatiivi | ryhdiksi | ryhdeiksi |
| abessiivi | ryhdittä | ryhdeittä |
| instruktiivi | – | ryhdein |
| komitatiivi | – | ryhteine- + omistusliite |
Liittyvät sanat [muokkaa]
Johdokset [muokkaa]
- adjektiivit: ryhdikäs
- verbit: ryhdistäytyä
