ryöstö

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

ryöstö (1)

  1. toisen omaisuuden varkaus väkivallan tai uhkauksen avulla
  2. (kuvaannollisesti) luvaton tai epäreilu poisvieminen; myynti alihintaan
    Suomen kansallisomaisuuden ryöstö
    Annan vaatii lopettamaan Afrikan rikkauksien ryöstön (taloussanomat.fi)

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi ryöstö ryöstöt
genetiivi ryöstön ryöstöjen
(ryöstöin)
partitiivi ryöstöä ryöstöjä
akkusatiivi ryöstö; ryöstön ryöstöt
Sisäpaikallissijat
inessiivi ryöstössä ryöstöissä
elatiivi ryöstöstä ryöstöistä
illatiivi ryöstöön ryöstöihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi ryöstöllä ryöstöillä
ablatiivi ryöstöltä ryöstöiltä
allatiivi ryöstölle ryöstöille
Muut
essiivi ryöstönä ryöstöinä
translatiivi ryöstöksi ryöstöiksi
abessiivi ryöstöttä ryöstöittä
instruktiivi ryöstöin
komitatiivi ryöstöine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]