ruosteisuus
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
ruosteisuus (40)
- se, että on ruosteinen
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈruo̯st̪ei̯suːs/
- tavutus: ruos‧tei‧suus
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ruosteisuus | ruosteisuudet |
| genetiivi | ruosteisuuden | ruosteisuuksien |
| partitiivi | ruosteisuutta | ruosteisuuksia |
| akkusatiivi | ruosteisuus; ruosteisuuden |
ruosteisuudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ruosteisuudessa | ruosteisuuksissa |
| elatiivi | ruosteisuudesta | ruosteisuuksista |
| illatiivi | ruosteisuuteen | ruosteisuuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ruosteisuudella | ruosteisuuksilla |
| ablatiivi | ruosteisuudelta | ruosteisuuksilta |
| allatiivi | ruosteisuudelle | ruosteisuuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ruosteisuutena | ruosteisuuksina |
| translatiivi | ruosteisuudeksi | ruosteisuuksiksi |
| abessiivi | ruosteisuudetta | ruosteisuuksitta |
| instruktiivi | – | ruosteisuuksin |
| komitatiivi | – | ruosteisuuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | ruosteisuude- | |
| vahva vartalo | ruosteisuute- | |
| konsonantti- vartalo |
ruosteisuut- | |
Etymologia[muokkaa]
sanan ruosteinen vartalosta ruosteis- ja suffiksista -uus
Käännökset[muokkaa]
1. se, että on ruosteinen
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- ruosteisuus Kielitoimiston sanakirjassa