ruokinta

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

ruokinta (9-J)[1]

  1. ruoan antaminen
    eläintarhan eläinten ruokinta

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈruo̯kint̪ɑ/
  • tavutus: ruo‧kin‧ta

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ruokinta ruokinnat
genetiivi ruokinnan ruokintojen
(ruokintain)
partitiivi ruokintaa ruokintoja
akkusatiivi ruokinta;
ruokinnan
ruokinnat
sisäpaikallissijat
inessiivi ruokinnassa ruokinnoissa
elatiivi ruokinnasta ruokinnoista
illatiivi ruokintaan ruokintoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi ruokinnalla ruokinnoilla
ablatiivi ruokinnalta ruokinnoilta
allatiivi ruokinnalle ruokinnoille
muut sijamuodot
essiivi ruokintana ruokintoina
translatiivi ruokinnaksi ruokinnoiksi
abessiivi ruokinnatta ruokinnoitta
instruktiivi ruokinnoin
komitatiivi ruokintoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo ruokinna-
vahva vartalo ruokinta-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

karjanruokinta, keinoruokinta, laidunruokinta, letkuruokinta, maitoruokinta, navettaruokinta, pakkoruokinta, pulloruokinta, päiväruokinta, rintaruokinta, ruokinta-aika, ruokinta-automaatti, ruokintakatos, ruokintapöytä, sisäruokinta, talviruokinta, tunnutusruokinta, tuoreruokinta, ulkoruokinta

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 9-J