rukoilija
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
rukoilija (12)
- henkilö, joka rukoilee
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈrukoi̯ˌlijɑ/
- tavutus: ru‧koi‧li‧ja
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | rukoilija | rukoilijat |
genetiivi | rukoilijan | rukoilijoiden rukoilijoitten (rukoilijain) |
partitiivi | rukoilijaa | rukoilijoita |
akkusatiivi | rukoilija; rukoilijan |
rukoilijat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | rukoilijassa | rukoilijoissa |
elatiivi | rukoilijasta | rukoilijoista |
illatiivi | rukoilijaan | rukoilijoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | rukoilijalla | rukoilijoilla |
ablatiivi | rukoilijalta | rukoilijoilta |
allatiivi | rukoilijalle | rukoilijoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | rukoilijana | rukoilijoina |
translatiivi | rukoilijaksi | rukoilijoiksi |
abessiivi | rukoilijatta | rukoilijoitta |
instruktiivi | – | rukoilijoin |
komitatiivi | – | rukoilijoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | rukoilija- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset[muokkaa]
1. henkilö, joka rukoilee
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- rukoilija Kielitoimiston sanakirjassa