ruhje

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

ruhje (48)

  1. (lääketiede) ruhjevamma, kontuusio
  2. (geologia) ympäröivää aluetta huonolaatuisemman kallioperän vyöhyke, = ruhjevyöhyke

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈruhjeˣ/
  • tavutus: ruh‧je

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ruhje ruhjeet
genetiivi ruhjeen ruhjeiden
ruhjeitten
partitiivi ruhjetta ruhjeita
akkusatiivi ruhje;
ruhjeen 		ruhjeet
sisäpaikallissijat
inessiivi ruhjeessa ruhjeissa
elatiivi ruhjeesta ruhjeista
illatiivi ruhjeeseen ruhjeisiin
ruhjeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi ruhjeella ruhjeilla
ablatiivi ruhjeelta ruhjeilta
allatiivi ruhjeelle ruhjeille
muut sijamuodot
essiivi ruhjeena ruhjeina
translatiivi ruhjeeksi ruhjeiksi
abessiivi ruhjeetta ruhjeitta
instruktiivi – ruhjein
komitatiivi – ruhjeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo ruhjee-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo 		ruhjet-

Käännökset[muokkaa]

1. ruhje
2. ruhjevyöhyke

Liittyvät sanat[muokkaa]

ruhjoa, ruhjouma, ruhjoutua, ruhjoutunut, vamma

Yhdyssanat[muokkaa]

ruhjevamma, ruhjevyöhyke

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • ruhje Kielitoimiston sanakirjassa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=ruhje&oldid=4537894”