rubba

Ruotsi

Verbi

rubba (1)

1. siirtää, liikuttaa
2. järkyttää, hämmentää

Taivutus

Taivutus – rubba
Persoonamuodot
muoto	aktiivi	passiivi
preesens	rubbar [luo]	rubbas
imperfekti	rubbade	rubbades
supiini	rubbat	rubbats
imperatiivi	rubba	–

Nominaalimuodot

• aktiivin infinitiivi: rubba
• passiivin infinitiivi: rubbas
• aktiivin part. prees: rubbande [luo]
• passiivin part. prees: rubbandes
• part. perf.: yl. rubbad, n. rubbat, määr./mon. rubbade

Aiheesta muualla

• rubba Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)