ropponen
Katso myös: Ropponen |
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
ropponen (38)
- (puhekieltä) usein vanha, vanhahko huonokuntoinen auto
- autonropponen
- ”Kenen tuo ropponen on?”, ”Onpa huonon autonropponen.”
- rope
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | ropponen | ropposet |
genetiivi | ropposen | ropposten ropposien |
partitiivi | ropposta | ropposia |
akkusatiivi | ropponen; ropposen |
ropposet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ropposessa | ropposissa |
elatiivi | ropposesta | ropposista |
illatiivi | ropposeen | ropposiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | ropposella | ropposilla |
ablatiivi | ropposelta | ropposilta |
allatiivi | ropposelle | ropposille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | ropposena (ropposna) |
ropposina |
translatiivi | ropposeksi | ropposiksi |
abessiivi | ropposetta | roppositta |
instruktiivi | – | ropposin |
komitatiivi | – | ropposine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | roppose- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
roppos- |