ristiriita

Suomi

Substantiivi

ristiriita (9)

1. kahden asian välillä oleva ero, jota ei saisi olla

   Yksityisyydensuoja ja sananvapaus voivat toisinaan olla ristiriidassa keskenään.

2. osapuolten välillä vallitseva tila, joka seuraa aistimusten, kokemusten, näkemysten, vakaumusten tms. erilaisuudesta tai merkittävästä poikkeamisesta

   Välillämme ollut näkemysten ristiriita johtui pelkästä väärinkäsityksestä.

   Ristiriitojen syveneminen saattaa kärjistyä konfliktiksi.

Etymologia

• yhdyssana sanoista risti ja riita

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
nominatiivi	ristiriita	ristiriidat
genetiivi	ristiriidan	ristiriitojen (ristiriitain)
partitiivi	ristiriitaa	ristiriitoja
akkusatiivi	ristiriita; ristiriidan	ristiriidat
Sisäpaikallissijat
inessiivi	ristiriidassa	ristiriidoissa
elatiivi	ristiriidasta	ristiriidoista
illatiivi	ristiriitaan	ristiriitoihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi	ristiriidalla	ristiriidoilla
ablatiivi	ristiriidalta	ristiriidoilta
allatiivi	ristiriidalle	ristiriidoille
Muut
essiivi	ristiriitana	ristiriitoina
translatiivi	ristiriidaksi	ristiriidoiksi
abessiivi	ristiriidatta	ristiriidoitta
instruktiivi	–	ristiriidoin
komitatiivi	–	ristiriitoine- + omistusliite

Liittyvät sanat

• erimielisyys, konflikti

Johdokset

• adjektiivit: ristiriitainen