rikosoikeus
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
rikosoikeus (40) (ei monikkoa)
- (oikeustiede) tekojen rankaisemista koskeva oikeustieteen haara
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈrikosˌoi̯keus/ tai /ˈrikosˌoi̯keu̯s/
- tavutus: ri‧kos‧oi‧ke‧us / ri‧kos‧oi‧keus
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | rikosoikeus | – |
genetiivi | rikosoikeuden | – |
partitiivi | rikosoikeutta | – |
akkusatiivi | rikosoikeus; rikosoikeuden |
– |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | rikosoikeudessa | – |
elatiivi | rikosoikeudesta | – |
illatiivi | rikosoikeuteen | – |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | rikosoikeudella | – |
ablatiivi | rikosoikeudelta | – |
allatiivi | rikosoikeudelle | – |
muut sijamuodot | ||
essiivi | rikosoikeutena | – |
translatiivi | rikosoikeudeksi | – |
abessiivi | rikosoikeudetta | – |
instruktiivi | – | – |
komitatiivi | – | rikosoikeuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | rikosoikeude- | |
vahva vartalo | rikosoikeute- | |
konsonantti- vartalo |
rikosoikeut- |
Etymologia[muokkaa]
yhdyssana sanoista rikos ja oikeus
Käännökset[muokkaa]
1. tekojen rankaisemista koskeva oikeustieteen haara
|
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- rikosoikeus Kielitoimiston sanakirjassa